Presidenttiehdokkailla on hyvin yhteneväiset näkemykset siitä, että koko Suomi on pidettävä asuttuna. Asia selviää Uutissuomalaisen vaalikoneesta.
Vain SDP:n ehdokas Tuula Haatainen on eri mieltä väitteen ”Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille lisäkustannuksia” kanssa. Haataisen mukaan kaikkialla Suomessa tulee olla mahdollisuudet hyvään elämään ja elinvoimaisin alueisiin.
– Mutta se, että asetettaisiin poliittinen tavoite koko maan asuttamisesta, ei ole tätä päivää, Haatainen huomauttaa.
Samaa mieltä väitteen kanssa ovat istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö, vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen ja perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari. Niinistö kuittaa asian lyhyesti.
– Tämä on hieno maa ja on hyvä yrittää pitää se kokonaan asuttuna. Kyllösen mukaan arktisen alueen merkityksen kasvaessa myös pohjoisen alueen merkitys kasvaa. Hän korostaa ruokahuollon merkitystä.
– Maatalouden merkitys ruoan omavaraisuuden takaajana vain kasvaa, joten tuntuisi erikoiselta, mikäli Suomi unohtaisi koko maan kehittämisen.
Huhtasaari ei perustele mielipidettään vaalikoneessa.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa on puolet kahdeksasta ehdokkaasta, mutta perustelut vaihtelevat. RKP:n ehdokas Nils Torvalds korostaa laajan kouluverkoston merkitystä, keskustan ehdokas Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen painottavat Suomen luonnonvarojen hyödyntämistä ja vihreiden ehdokas Pekka Haavisto tuo esiin suomalaisen maa- ja metsätalouden kyvyn sitoa ilmakehän hiiltä.
Torvaldsin mukaan suuret kaupungit kasvavat omista lähtökohdistaan nopeasti, mutta valtion on katsottava, miten koko maa pysyy vauhdissa mukana.
– Kylä on olemassa niin kauan kuin sieltä löytyy kirkko, koulu ja kauppa. Laaja kouluverkosto on elintärkeä, jos haluamme pitää koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena. Tämä edellyttää kuitenkin päättäväisiä poliittisia toimia, Torvalds sanoo.
Vanhanen huomauttaa, että Suomi saa tuloja koko maan asuttuna pitämisestä luonnonvarapohjaisten elinkeinojen ansiosta.
– Myös matkailun kasvu perustuu nykyään erityisesti maaseutualueisiin. Väyrysen mielestä Suomessa tarvitaan sekä menestyviä kaupunkeja että elävää maaseutua ja maakuntakaupunkeja.
– Meillä pitää olla koko maassa elinvoimainen asutus, jotta voimme kestävällä tavalla hoitaa ja hyödyntää luonnonvarojamme.
Haaviston mukaan kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on keinotekoinen.
– Uudet tietoliikenneyhteydet antavat mahdollisuuden myös uusien elinkeinojen ja uuden yritystoiminnan syntymiseen hajaasutusalueille ja maaseudulle.
Haaviston mukaan maataloustuotannon ylläpitäminen on tärkeää huoltovarmuuden ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamisen vuoksi. Hän uskoo, että Suomen maa- ja metsätalouden kyvystä sitoa hiiltä tulee yksi talouden vahvuustekijöitä.
– Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii entistä enemmän toimia, ja Suomen kannattaa kehittää hiilinieluistaan myös kansainvälistä liiketoimintaa.
