Huumekauppa on Jyväskylässä kasvanut ja huumeiden käyttö on myös aiempaa näkyvämpää, sanoo rikosylikomisario Timo Hänninen Sisä-Suomen poliisista. Hännisen mukaan myös huumausaineisiin liittyvät rikosilmoitukset ovat jatkuvasti kasvamaan päin.
– Niin poliisin kuin kansalaisten havaintojenkin mukaan kadulla liikkuvien huumeiden määrä on kasvanut, Hänninen sanoo.
Myös Aseman Lapset ry:n nuorisotyöntekijä Milla Kakko on havainnut, että päihteiden käyttö on Jyväskylän keskustassa aiempaa näkyvämpää.
– Keskusta on monille verkostoitumisen paikka niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä, Kakko sanoo.
Näkyvintä huumekauppa ja huumeiden käyttö ovat juuri keskustan alueella. Kakko arvioi, että päihteiden käyttö näkyy eniten Kompassin lähistöllä, Kauppakadulla ja Torikeskuksessa. Hän pitää keskustaa kuitenkin yleisesti turvallisena paikkana.
Huumekauppaa kaduilla käyvät Hännisen mukaan lähinnä itse käyttäjät. Liivijengien harjoittama huumekauppa on hänen mukaansa järjestäytyneempää, eikä näy juurikaan katukuvassa.
Euroopan huumausaineiden seurantakeskus EMCDDA:n vuoden 2017 raportin mukaan Suomessa takavarikoitiin eniten amfetamiinia. Listalla toisena ja kolmantena olivat kannabis ja hasis. Metamfetamiini ei ollut edes viiden takavarikoidumman huumeen joukossa.
Vuonna 2014 tehdyssä jätevesitutkimuksessa Jyväskylä sijoittui kansainvälisestikin korkealle metamfetamiinin määrissä. Huumeen poikkeavalle määrälle ei ole löydetty selkeää selitystä.
– Jostain syystä meillä Jyväskylässä on paljon metamfetamiinia, toteaa Kakko.
Hänninen arvioi Jyväskylässä liikkuvan vuorokausittain noin 20 grammaa metamfetamiinia. Selkeää syytä juuri tämän huumeen suosioon hän ei osaa sanoa, mutta hänen mukaansa se on ainakin osittain tullut amfetamiinin tilalle. Kaupungissa näkyvin tai pikemminkin haisevin huume on kuitenkin kannabis.
– Viime vuonna kannabiksen haistoi aiempaa voimakkaampana. En tiedä, miksi sen käyttö on julkisempaa nykyään, Kakko sanoo.
Sekä Kakko että Ehyt ry:n aluekoordinaattori Harri Jukkala toteavatkin suhtautumisen kannabikseen lieventyneen Suomessa. Hännisen mukaan kysymystä siitä, miksi poliisi ei pysty hillitsemään huumekauppaa voidaan verrata kysymykseen siitä, miksi rikoksia ylipäätään tehdään tai päihteitä käytetään.
– Poliisilla on paljon eri tehtäväalueita, eikä koko resursseja voi osoittaa vain yhden ilmiön taakse. Poliisi tekee sen, mitä poliisin puolesta on tehtävissä, Hänninen sanoo. Hän kuitenkin kuvailee Sisä-Suomen poliisin resursseja huumekaupan hillitsemiseen kohtuullisiksi. Hänninen mainitsee sekä siviili- että virkapuvuissa liikkuvat poliisit, mutta ei kerro tarkemmin, miten huumekauppaa valvotaan.
– Huumekaupassa on kyse pitkälti kysynnän ja tarjonnan laista. Poliisin tehtävänä on ensisijaisesti puuttua tarjontaan, mutta huumekaupassa kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Kakon mukaan paras tapa hillitä huumeiden käyttöä olisi varhainen puuttuminen ja avoin keskustelu syyttelyn sijaan.
– Päihteitä tulee aina olemaan, kielletään niitä tai ei. Tärkeintä on, että ihmisellä on tavoitteita ja että hän saa arvostusta taidoilleen.
