Monet päihdeongelmaiset tarvitsevat kuntoutusta päästäkseen kiinni elämän syrjään. Näin toteaa joensuulainen kaupunginvaltuutettu Jussi Wihonen (ps.), joka välitti asiantuntijaterveisensä seminaariin Pohjois-Karjalan muuttuvasta päihdetyöstä.
– Minulle soitetaan jatkuvasti huonossa kunnossa olevista. Pitää olla oma halu, että on valmis vastaanottamaan apua. Jos raitistuminen olisi helppoa, kaikki raitistuisivat, Wihonen sanoo Karjalaiselle.
Hän suhtautuu varovaisesti pyrkimyksiin lisätä avohoitoa, kun laitoshoidollekin tulisi olla sijansa. Toisaalta hän huomauttaa, että laitoskuntoutus on aika kallista, saatavilla on ilmaistakin apua ja muutkin kuin lääkärit voivat auttaa. Esimerkiksi AAkerho toimii useimmissa kunnissa Pohjois-Karjalassa.
– Jos kaverilla ei ole autoa, he käyvät hakemassa. Se kuvastaa AA-tuen luonnetta ja henkeä. Korjaavaa päihdetyötä halvempaa on ennalta ehkäisy, jota Wihonen pitää hyvin haasteellisena, koska se kaikuu helposti kuuroille korville. Kohteina voisivat olla vaikka työuransa loppusuoralla olevat. Wihonen on huolissaan, miten monet eläkeläiset alkoholisoituvat, vaikka heillä ei olisi ikinä ennen ollut ongelmia alkoholin kanssa.
– Kun ruvetaan juomaan päivittäin, alkoholismi etenee nopeammin, toteaa Wihonen, joka mukaan alkoholistit ajattelevat usein lopettavansa juomisen ”huomenna”.
Seminaarin puheenjohtajana toiminut päihdetyön yliopistoopettaja Heidi Poikonen pitää mielekkäänä Siun soten strategiaa yhdistää mielenterveys- ja päihdepalvelut maakunnalliseksi Miepä-palveluksi. Tavoitteena on yhdenvertaistaa apu ilman pomputtelua paikasta toiseen.
– Minusta tuntuu, että päihdepalveluista säästetään herkemmin kuin mielenterveyspalveluista. Toivon, että päihdetyö ei jää mielenterveystyön jalkoihin. Muuten integraatio on erittäin kannatettavaa ja voi jopa parantaa palveluita. Poikonen pitää tärkeänä, että kunnille jäisi kannusteita ennalta ehkäisevään päihdetyöhön kuten nuorisotyöhön. Seminaariin osallistunut joensuulainen valtuutettu Oskari Korhonen (vihr.) sanoo, ettei kannustimista ole keskusteltu.
– Se täällä vielä toimii, koska kunnat maksavat käytön mukaan Siun sotelle. Maakuntamallissa rahoituksellinen yhteys katkeaa. Siihen pitäisi varautua. Wihonen, 54, sanoo olleensa vaikeasti alkoholisoitunut kolmekymppisestä alkaen. Juomisen hän lopetti yli yhdeksän vuotta sitten, kun sairaus uhkasi henkeä. Hän kertoo olleensa aina siinä uskossa, että kun lääkäri määrää lääkkeitä, sillä parantuu. Wihosen parantuminen edellytti elämän ja ajattelutavan täydellistä muutosta.
Alkoholista tehdään tarpeetonta. Näin Wihonen määrittelee raitistumista, jonka sanoo omalla kohdallaan tapahtuneen ilman omia ansioitaan, koska ei olisi selvinnyt ilman apua.
– Kun olin yritysjohtaja ja niin sanotusti iso nappi, oli normaalia, että juomisesta vaietaan. Kun olet pelastunut itse, tärkeäksi tulee, että saat viedä viestiä eteenpäin, hän perustelee avoimuuttaan.
Nimeltä mainiten Wihonen kiittää jo edesmennyttä joensuulaista ystäväänsä Riku Lainetta.
– Kun soitin hänelle ravintolasta, hän tuli ovelle 10 minuutissa ja vei minut hoitoon. Se oli elämäni käännekohta ja olen siitä kiitollinen.
