Keskustelu tammikuun alussa voimaan astuneesta työttömien aktiivimallista ei ota laantuakseen – se pikemminkin kiihtyy.
Lakimuutoksen kumoamista tavoitteleva kansalaisaloite hätyyttelee jo 130 000 allekirjoituksen rajaa. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestö SAK kertoi maanantaina järjestävänsä poliittisen mielenilmauksen aktiivimallia vastaan.
Kysyimme Hämeen 14 kansanedustajalta, millaista palautetta he ovat aktiivimallista saaneet, ja mitä he ajattelevat mallista nyt. Puolet heistä vastasi. Vain kaksi lakialoitteen puolesta äänestänyttä edustajaa vastasi kysymyksiin. Kokoomuksen Timo Heinonen kertoo saaneensa mallista niin myönteistä kuin kielteistäkin palautetta.
– Moni on etsinyt työtä. Joillekin olen jopa pystynyt tarjoamaan lisätienestejä. Heinosen mielestä lain käsittely oli pitkä ja perusteellinen. Hän olisi kuitenkin toivonut esimerkiksi vapaaehtoistyön lisäämistä yhdeksi aktiivisuustoimeksi.
– Olisin myös rakentanut mallin mieluummin niin, että aktiivisuudesta olisi palkittu eli leikkurin sijaan vaatimukset täyttäneet olisikin esimerkiksi palkittu tuen korotuksella. Heinonen toivookin, että tätä pohditaan lain toimivuutta ja korjaustarpeita arvioidessa. Nopeasti nimiä kerännyt kansalaisaloite pitää hänen mielestään käsitellä huolella.
– Eduskunta edellytti, että lakia korjataan, jos malli ei toimi tai on kohtuuton.
Keskustan Martti Talja kertoo saaneensa mallista runsaasti palautetta yksityisiltä ihmisiltä, joista useat kertovat lähettäneensä satoja työhakemuksia ilman tulosta. Talja myöntääkin, että eri puolilla Suomea asuvilla on erilainen mahdollisuus työllistyä ja hyödyntää työllistymistä edistäviä palveluja. Taljan mukaan mallin vaikutuksia on seurattava tiiviisti, myös mahdollista byrokratian lisääntymistä Kelassa ja työttömyyskassoissa.
– Laki saattaa johtaa myös toimeentulohakemusten lisääntymiseen.
Talja haluaa muistuttaa, että aktiivimalli on osa työllisyyden parantamiseen tähtäävää kokonaisuutta, ja hallituksen aiemmat toimet ovat tilastojen valossa olleet onnistuneita.
– 100 000 uuden työpaikan tavoite saavutetaan pian, hän uskoo.
Kansalaisaloitteen suosion Talja uskoo perustuvan laista syntyneeseen mielikuvaan siitä, että työttömyyttä hoidetaan vain rangaistuksin.
– Samaan aikaan on kuitenkin mahdollistettu työttömille opiskelu ja yrittäminen työttömyysturvalla, aikuiskoulutusta tuetaan ja työvoimahallinnolle on annettu lisää resursseja, Talja listaa. Aktiivimallia eduskunnan äänestyksessä vastustanut Jari Ronkainen (ps.) kertoo runsaan palautteen olleen lähes yksinomaan negatiivista.
Ronkaisen mielestä työttömyysturvaa tulee uudistaa, mutta ei aktiivimallilla, joka ei ota huomioon yksilöllisiä eroja.
– Esimerkiksi perheessä, jossa toinen vanhempi on töissä ja toinen työtön, on hyvin vaikea muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Ronkainen olisi kaivannut enemmän aikaa lakiin tutustumiseen.
– Toki epäkohdat ja kauhuskenaariot olivat tulleet esille jo lähetekeskustelussa. Ainoa todellinen yllätys taisi hallitukselle olla se, kuinka kova ja välitön reaktio kansalaisilta tuli.
Moitteita Ronkaiselta saa myös presidentti Sauli Niinistö.
– Lain kumoaminen on mahdollista, mutta vaikeaa presidentin allekirjoitettua sen. On aivan käsittämätöntä, että Niinistö menetteli näin, vaikka asiasta syntyi niin kova vastustus.
Kansanedustaja Mika Kari (sd.) ei säästele sanojaan lain käsittelystä. Laki jaettiin kansanedustajille vain pari tuntia ennen ensimmäistä käsittelyä, ja Karin esityksestä asia jätettiin tuolloin pöydälle.
– Lakiesitystä yritettiin käsitellä piilossa perjantai-iltana ilman, että ministeritkään olivat paikalla, Kari toteaa.
Karin mielestä aktiivimalli on surullisimpia esimerkkejä hallituksen huonosta lainvalmistelusta. Työttömyysturva tarvitsee Karinkin mielestä laajaa uudistamista, mutta hän korostaa asiantuntijoiden kuulemista.
– Kansalaisten lisäksi kaikki keskeiset asiantuntijat vastustivat aktiivimallia.
